'Luen EU:n luomuruokasäädöksiä. Saatiin kaverin kanssa taa jotain mille nauraa.'

'Nii, on se parempi nauraa kuin itkeä..'

'Joo, kohta sit tulee se vaihe, kun tajuan, et nää oli oikeita lainpykäliä eikä vaan huono vitsi. Itku pitkästä ilosta. Onneksi ei vielä valjennut'

 

 

Kyllä lapsen auttaminen kotitehtävissä sivistää. Ympäristötiedon tehtävänä oli selvittää, mikä ero on luomulehmän ja peruslehmän hoidolla. Annetuille kahdelle viivalle mahtui selitys: luomulehmää hoidetaan luonnonmukaisemmin.

Jostain syystä sisäinen masokistini erehtyi hyppäämään viattoman wikipedian tiirailun kautta syvemmälle internetin ihmemaahan. EU:n luomulainsäädäntö laajensi tajuntaani niin, että päätin teitäkin lapsikultia valistaa.

Luomulainsäädäntö, osasto lll, luku 2 artikla 13, kohta e, pykälä iii. Synteettisiä lääkkeitä ja antibiootteja saa elukkaparalle syöttää, mikäli homeopatia tai fytoterapia eivät jostain syystä tule kyseeseen. Kielinerona olin ymärtävinäni, että potilaalle suositellaan ensisijaisesti lääkekasveja, tai laimennettua plasebotavaraa.

Tässä kohtaa lienee tarpeen selittää nämä viehättävästi sointuvat sanat lukijalle, joka mahdollisesti ei olekaan perehtynyt näihin pseudotieteisiin.

Fytoterapia on ikään kuin sitä luomuhoitoa, eli taudin hoitoa yrteillä. Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa siis siankärsämön syöttämistä vaivoihin. Lääkekasvit toki sisältävät lääkeaineita, mutta mielestäni on aivan asiallista esittää kysymys, onko niillä hoito sen tarkoituksenmukaisempaa kuin vastaavien, laboratoriossa synteettisesti luotujen aineiden syöttäminen. Lääkeaineen kemiallinen kaava on sama, oli se sitten kasvista eristettyä tai petrimaljalla luotua.

Homeopatiassa etsitään aineita, jotka aiheuttavat tautia muistuttavia oireita. Kun niitä löydetään, ne laimennetaan suurin piirtein hanavettä vastaavaksi. Veteen mahdollisesti lisätään sokeria maun takia. Homeopatia luokitellaan jostain syystä uskomushoidoksi. Plasebovaikutuksen soveltaminen eläinten hoitoon vaatii kyllä uskoa.

Eettisyys on suhteellinen käsite. Samaisesta osastosta vesiviljelyeläimiä käsittelevä artikla 13 valistaa lukijaa, että viljelty luomukalakanta tulee pitää erillään muista viljellyistä kalakannoista. Vapaista kalakannoista on viisaasti vaiettu.

Ystävän kanssa tulimme pohtineeksi, onko hyvän jätkän Itämerestä onkima hauki luomua. Itämeri on maailman saastunein meri, minkä syitä itse kukin voi tykönään pohtia. Tämän vaikutukset sen kalan luonnonmukaisuuteen ovat myös oma lukunsa.

Artikla 10 kieltää ionisoivan säteilyn käytön luomuruoan tuotannossa, mikä saattanee oman osansa kertoa lopputuotteen luonnonmukaisuudesta. Kalan nauttima ravintokin on todennäköisesti kaukana luonnollisesta. Riippuen toki kalan iästä ja kohdasta ravintoketjussa. Ympäristömyrkkyjen rikastuminen lienee oikea termi tässä kohtaa.

Onneksi on säädös, jonka mukaan luomu-tarran saa paketin kylkeen liimata, mikäli tuotteesta 25% on luonnonmukaisen tuotannon tulosta. Eipä tarvitse luomuilijankaan kuolla nälkään.

Joka tapauksessa, mikäli onkimasi hauen kyljessä on kaunis tarra, se todennäköisesti on piraattikopio. Älä usko, ainakaan älä mainosta muille.

Lopuksi, haluaisin esittää päivän kysymyksen, päivän teemaa naturalistisen filosofian kannalta katsoen. Mikäli systeemille nimeltä luonto on ominaista tuhoutuminen ja saastuminen, mitä on luonnonmukainen ruoka?

Hyi, en syö. Boikottiin tuollainen luonnottomuus.

 

 

Ps. Onkohan psykoanalyysin soveltaminen lehmään uskomushoitoa?